Orientaatiota ja barbequebileitä

Eilen alkoi koulu tasan kahdeksalta aamulla. Kauheeta herätä 6.30. Meinattiin myöhästyä, kiitos mun, kun jotenkin päässäni olin ajatellut sen alkavan vartin yli. Saatiin onneks vielä paikat auditorio 1:stä. Orientaatio oli kaikille aloittaville opiskelijoille eli kaiken kaikkiaan siellä oli 1500 ihmistä jaettu noin kuuteen eri auditorioon. Porukka oli tosi nuoren näköistä, mutta yksi tyttö myöhemmin kertoi meille, että yleensä ihmiset on 18, kun aloittavat yliopistossa.

En oikein tiedä minkälaista orientaatiota olin odottanut. Yllätyin kuinka koulu tuntui aika hyvin painottavan tuota kehitystä, koska esim. kampuksella on langaton netti ja he tilaavat porukassa läppäreitä niin kuin meillä oli joskus lukiossa laskintilausta. Koululta löytyy 2000 konetta ja opettajat käyttävät myös jotain kosketusnäyttöisiä ”smart tableja”(=tussitaulu), jossa kirjotus siirtyy tietokoneelle ja toisin päin. Suomessa en ole nähnytkään sellasia! Nääkin käyttää muuten jotain moodlee.

Täysi auditorio, ei paljoa eroa suomalaisesta.

Orientaatio oli omalla tavallaan tosi rento, vaikka siellä istuttiinkin 8-16 ja välissä pari taukoa ja puolentoista tunnin lounastauko.  Katsottiin video, jossa namibialainen Johanna Benson voitti Paralympialaissa naisten 200m juoksun. Usain Boltin kohdalla tekniikka petti. Myöhemmin katsottiin Mr. Bean video ja jossain kohtaa taukojumppana tavattiin ”coconut” YMCA-tyylillä. Myös monet luennoitsijat oli ihan viihdyttäviä, mutta meinasin silti nukahtaa jossain kohtaa.

Facebook on blokattu 7-17 välisenä aikana kampuksella. Ollaan muuten huonoja opiskelijoita ilmeisesti. Joku mies määritteli mistä huonon opiskelijan tunnistaa - lävistyksiä (miehillä korvissa, naisilla ns. ylimääräsiä), matalavyötäröiset housut, alkoholin käyttö, bileet ja koko yön tanssiminen, tupakointi, flirttailu ja suutelu... Niin että kuis Suomessa?

Näillä on muuten paljon suomalaisia nimiä: ollaan tavattu mm. Matti ja Kyllikki (Kylliekkie). Myös Heikki vilahti eilen nimenä jossain esityksessä. Ahtisaaren Mara ja muut on tehnyt aikanaan hyvää työtä siis!

Meillä oli sitten suoraan koulusta bussikuljetus julkiselle uima-altaalle, missä oli tällanen berbequehäppeninki meille kaikille uusille. Oltiin muitten kanssa jonottamassa kauheen massan keskellä busseihin, kun yks musta mies (tuutorin tyyppinen tapaus) ohjas meijät kaiken jonon ohi pikkubussille. Se tuntu jotenkin kauheen nololta kuinka valkoset menee mustien ohitte taas. Mutta näin kai se toimii täällä… Onneks samalla kyydillä tuli myös niitä ”tuutoreita”. Samainen kuski heitti sit illalla kympiltä meijät kotiovelle asti.

Public pool, Katutura

Siellä julkisella uima-altaalla oli järjettömän paljon porukkaa. Tutustuttiin siinä jonossa yhteen namibialaiseen tyttöön, Amoriin. Tosi mukava tapaus. Ilmeisesti Namibiassa ei ole mikään itsestään selvyys, että mustat edes katsois valkosia silmiin, mutta tähän mennessä ei kyllä ole ollut mitään ongelmia sen kanssa.

Jonotettiin ikuisuus. Meinas olla ilmeisesti ongelmia saada muita pois altaalta kun tuo oli meille opiskelijoille ns. yksityistilaisuus. Lopulta saatiin kaks kylmää limua ja barbequeboksi lipukkeita vastaan. Oli ihana uida siellä, mutta järkyttävä nähdä se kuinka kukaan ei kerännyt omia roskiaan. Lensi niitä pari kertaa altaaseenkin tuulen mukana.

Kuuluisa namibialainen laulaja Blossom

Valkoset suomalaiset

Oli aivan ihana ilta! Uitiin ja hengattiin. Ja huom. suomalaiset! Kaikki tämä ilo ilman alkoholia. Illan ohjelmaa juonsi joku paikallinen kuuluisa radiopersoona ja siellä oli muutamia hyviä esiintyjiä. Mikä fiilis tanssia uima-altaan reunalla ja kuunnella hyvää musiikkia. Pieni tuulenvire ja hieno auringonlasku. Täydellinen let’s do some Africa-hetki. Paikalliset otti meistä jotain kuvia kun oltais sirkuseläimiä. Mutta hauskaa oli kaiken kaikkiaan. Ainoa vähän ei niin kiva hetki oli, kun Amorin laukku meinattiin varastaa kun tanssittiin siellä ja sen kamat oli meijän kamojen kanssa. Onneksi Jari ja Manuel pelasti sen.

Kaiken kaikkiaan tosi upee päivä  vaikka olikin tosi pitkä. Palattiin hostellille noin puoli 10 illalla. Onneks näin sunnuntaina on saanut vaan olla ja lukee vähän riippumatossa kirjaa.

Meno kohdallaan!