Afrikkaa aloittelijoille

Ja niin loppui sekin reissu. Kamala ikävä on jo takaisin Namibiaan, vaikka kotona on oltu nyt pari päivää. Vielä on kuitenkin muutama asia mistä on pitänyt kirjotella, mutta yllättäen on unohtunut.

"Namibia - Africa for beginners" -  Näin sanoi eräs usalaismies, jonka tapasimme. Ja sepä se. Namibia on kuin Afrikkaa aloittelijoille. Sieltä on hyvä alottaa Afrikan mantereen tutkiminen. Omalla tavallaan hyvinkin länsimaalainen, kuitenkin sitten sitä itte Afrikkaa. Oppii hyvin tavoille ja pääseehän Namibiassa kokemaan ja näkemään paljon. Namibiasta tuli se toinen koti ja toivottavasti pääsee vielä takaisin.

Palan sydäntäni jätin Namibiaan

Muistan fiilikset alussa kun ensimmäisen kerran meni käymään Katuturassa. Siellä missä on siis hyvin köyhää. Mutta sen jälkeen siellä on käyty useemman kerran, etenkin syömässä kapanaa Single Quarterilla. Sitä jos jotain tulee ikävä! Toin kyllä itte kapanamaustetta sen 2 kiloo sitten kotia... Ihmekös oli reilusti ylikiloja matkalaukussa. Vaikka ihmisillä ei ole mitkään upeet hienot hehtaariasumukset, moni on onnellinen ja se on se millä on väliä. Ihan yhtälailla Katuturasta löyty baareja kun muualtakin maailmasta, kauppoja ym.

Mekin käytiin pahamaineisella Eveline Streetillä baarissa. Meitä oli siis iso poppoo, suoraan taksilla baarin eteen ja taksilla kotia myöhemmin. Ei siellä kannata hengellään lähtee leikkii ja palloilee mihinkään tuntemattomille teille, mutta kun tietää mitä tekee, missä on niin kaikki sujuu hyvin. Näin meillä ainakin. Plus ei tosiaan ota sinne MITÄÄN muuta mukaan kun muutaman siiderin/kaljan verran rahaa. Ja kolikoita jukeboxiin. Hieno paikka.

Ensimmäiset näkemäni hippo ja elefantti - puisia Craft Centerin ulkopuolella

Windhoek

Windhoek oli mukava paikka asustaa. Käytiin muutamia kertoja leffassakin, eihän siellä kovin montaa leffaa pyöriny samaan aikaan mutta muutamia. Ja oli halvempaa kun Suomessa, jotain noin 3€. Salilla käytiin epäsäännöllisesti, baareissa melkein säännöllisesti.


Yllättävän hyvin säästyttiin ryöstöiltä ym. vaikkakin muutaman viimesen viikon aikana monelta lähti puhelimet (onneks yleensä vanhoja nokialaisia) kävelee baarissa. En tiedä oltiinko sitten jo liikaa tuudittauduttu turvallisuuden tunteeseen ettei mitään käy. Mutta pitää järjen päässä vaan. Hieno maa, mutta etenkin pimeellä saa olla tarkkana taksien suhteen eikä ikinä kulje yksin, vaikka uhmasin tätäkin sääntöä pari kertaa.

Melkosen makoisa kaveri nimeltä kudu

Tyttöjä Wipessa

Baareissa tuli tosiaan käytyä muutamia kertoja. Monessa oli UV-valot mikä toi vähän jonkun ysäri/kasarifiiliksen. Kaljat ja siiderit oli suht halpoja. Yks lempijuomista oli Appletizer ja rommi yhistelmä. Appletizer oli vähän sellasta mehumaista omenalimsaa. Siellä sai ainakin tanssia ihan miten lystäs. Oli hauska seurata miten paikalliset tanssii. Niillä on niin rytmi veressä. Mutta ns. doggy style tanssityyli on vähän outo kuitenkin... Hassu piirre oli myös, että ihmiset katto itteensä peilistä kun tanssivat. Monessa baarissa oli peilejä ympäri baaria.

Mutta rakastan namibialaista musiikkia! Se on hyvän fiiliksen musiikkia.

Niin kauniina Karinin kanssa

Ilmeisesti hostellilla on vähän hiljasta nyt. Me suomalaiset lähettiin kaikki viikon sisään. Jari lähti viikko sitten keskiviikkona, Anniina ja Alisa perjantaina Cape Towniin (nyt jo matkalla Suomeen tai on Suomessa kans) ja minä ja Kimmo maanantaina. Oli niin haikeet tunnelmat lähteissä. Toivon ja uskon että tuun näkee niitä ihmisiä vielä. Paikallisia kavereita valitettavasti tuskin ellen sitten keksi jostain rahaa ja lähde uudestaan.

Kaikkea sitä tuli koettua ja miljoona kokemusta rikkaampana tulin kotiin: braai, kapanaa, uusia ystäviä, hautajaisia, elefantin perässä ajelua ja toisen kävelyä meijän perässä, ostereita ja shampanjaa, dyynejä ja ajelua niillä, jäätävän kylmä Atlantti, Afrikan kuuma kesä ja kylmä talvi (talvella tarvitsee takin, minulla ei ollut), krokon maistelua, upeet Vic fallsit, savimajoja lautasantenneilla... Mielikuva oli maasta oli niin väärä ennen kun sinne meni.

Ja vielä minä takasin meen. Namibiasta tuli toinen kotini. En ois lähteissäni uskonut, että näin käy mutta palan sydäntäni, tai kokonaan, jätin sinne. Tämän tytön Afrikka-tarina loppuu tällä erää tähän, mutta toivon, että se saa jatkoa tulevaisuudessa.

Namibia <3